Politiikan alennustila ja miksi Kokoomus äänesti tyhjää

Juho_1200x628_1_Kokoomus.jpg

On ikävää, että politiikka on rapautunut tilaan, jossa suuret rakenteelliset muutokset eivät synny rakennekeskustelun tuloksena, vaan yksittäisten hätäratkaisujen kautta.

Nykyinen poliittinen ilmapiiri ei salli järkevää keskustelua yhteiskunnan rakenteista. Se on ikävää. Politiikasta on tullut ammattilaisten pelikenttä. Politiikan ammattilaiselle pitkän aikavälin tavoite on vallan maksimointi. Se vasta ikävää onkin. Vallan maksimointi –väitteen voi haastaa, mutta jos on politiikan ammattilainen, eikö paras ammattilainen kuulu korkeimpaan paikkaan? Väite on vaikea väistää. Vähän kuin yrityksen voiton maksimointi. Kaikki muu on välinettä tai vapaaehtoista.

Edustuksellisen demokratian kauneus

Edustuksellinen demokratia on ollut äärettömän toimiva ja vahva systeemi . Siinä valtaa käyttävät ihmiset, joiden viisauteen, harkintakykyyn ja arvomaailmaan äänestäjät luottavat. Usein luotetaan ihmisiin, jotka kykenevät neuvottelemaan, sopimaan ja toimeenpanemaan kussakin asiassa yhteisölle oikean ratkaisun. Ei puolueelle, ei itselleen, vaan yhteisölle.

Vielä muutama vuosi sitten, nämä kansaa edustavat luotetut olivat tärkeä tiedonlähde, kun he päätöksenteosta palasivat äänestäjäkunnan keskuuteen. Enemmän tai vähemmän suljettujen ovien takana oli tehty päätöksiä, joiden taustoista ja syistä kerrottiin äänestäjille: joskus tyytyväisille, usein tyytymättömille. Ammattilaispoliitikot osasivat tämänkin hyvin. Jotkut liiankin hyvin.

Jatkuvan kampanjoinnin tuhovoima

Nykymaailmahan ei toimi näin. Politiikasta on tullut jatkuvaa kampanjointia. Jokaista ulostuloa, mielipidettä ja päätöstä ruotii armoton Twitter-raati, klikkiotsikkoa metsästävä media, sekä Facebook-ryhmällinen omia kriittisiä äänestäjiä. Tässä paineiden ristiaallokossa puoluerajat ylittävä keskustelu, jossa löydettäisiin yhteisön kannalta paras mahdollinen lopputulema, vaatii todellista kylmähermoisuutta. Se vaatii jopa kylmää välinpitämättömyyttä omaa äänestäjäkuntaansa kohtaan. Paljon tuottavampaa, palkitsevampaa ja ammattimaisempaa on nälviä muiden mielipiteitä ja korostaa omaansa. Kampanjoida.

Politiikassa kampanjoinnista nähtiin mallisuoritus säätytalolla.

Tässä julkisessa keskusteluympäristössä niin puolue, edustaja, kuin Twitter-keskustelijakin hakee aina seuraavaa paikkaa ampua. Keskustalle paikka ampua oli väliriihi ja (ennennäkemättömästi) perustuslakivaliokunta. Kokoomuksella paikka ampua tuli elvytysväline-äänestyksessä, ja ammus oli ryhmäpäätös tyhjän äänestämisestä.

Ryhmäpäätös näpäytti hallitusta, torjui Keskustan perustuslakivaliokuntabluffin ja liputti EU:lle, että tämä oli vaarallista. Kuitenkaan päätös ei häiritse oikeaa lopputulosta, ja se käänsi huomion Säätytalolta Eduskuntaan. Kätevää, mutta itse en tällaisesta pidä.

Kokoomuslaisena minulle on selvää, että puolue kannattaa elvytysjärjestelyä. Vaikka paketti on kiistanalainen, Eurooppaan kuuluminen ja Euroopan vahvistaminen ovat kokoomukselle isoja arvoja. Jopa se parjattu keskinäinen solidaarisuus on Suomen etu, ei tappio (vaikka protektionismilla irtoääniä kertyisikin).

Miten politiikka muuttuu paremmaksi

Hallituksen toimet ovat “Aivan hirvittäviä”, ja opposition “pitäisi hävetä”. Tällaista politiikka on. Saa tykätä, tai olla tykkäämättä. Tykkäät tai et, niin älä jää pois, tolkun ihminen. Edustuksellinen demokratia on edelleen huonoista järjestelmistä paras, ja jokainen puolue on ihmistensä lopputulos.

Äänestä siis ihmistä, joka ei lähde tuohon peliin. Niitä, joita ei pelota menettää ääniään seuraavissa vaaleissa, tai joita ei motivoi seuraava asema puolueessa tai jossakin arvostetussa valiokunnassa. Niitä jotka ovat fiksuja, ajavat arvojasi, mutta ymmärtävät pelin hengen.

Uskon kyllä parempaan. Kenties tämä tuleva TikTok-sukupolvi, joka jo nuorena oppii erottamaan huomiohakuisuuden aidoista skillseistä, rakentaa taas parempaa demokratiaa.

Juho Jokinen

Tarjoan advisor-palveluja. Advisorina toimin johtoryhmän, yrittäjän, hallituksen tai toimitusjohtajan kumppanina. Tehtäväni on varmistaa, että yritys määrittää ja saavuttaa pitkän aikavälin tavoitteensa. Toiminta perustuu aina kasvuun tähtäävään strategiaan ja siitä johdettuun vuosisuunnitelmaan.

https://juhojokinen.com
Edellinen
Edellinen

Alkoholin etämyynti on laillista – eikä virkamies saa sitä estää

Seuraava
Seuraava

Tilapäisjärjestelyistä yrityskulttuuriksi – pandemia 1 v.