Hallitus vai advisor: miten luot strategiallesi feedback-loopin?

Monessa yrittäjävetoisessa yhtiössä ja startupissa hallitus on “perustajan kumileimasin” (ks mm. Michael Ovitz/Expanly LinkedIn -päivitys). Kun omistajat, hallitus ja johtoryhmä ovat yhdet ja samat ihmiset, se johtaa tilanteeseen jossa "hallitus kokoontuu kerran vuodessa allekirjoittamaan tilinpäätöksen". Samaan aikaan strategiset päätökset tehdään lennossa, eikä millään instanssilla ole aikaa tai mandaattia haastaa perustajaa/perustajia päätöksistään. Tämä on ihan ok tilanne, mutta myös strategiset päätökset hyötyvät feedback-loopista, eikä se synny itsestään.

Kasvuyritykselle ei ole ongelma, vaikka yrityksen hallitus ei toimi HHJ-kurssilla opitun mukaisesti. Ongelma tai puute sen sijaan on, jos strategisen päätöksenteon systeemiin ei kuulu markkinaehtoinen, yhtiötä ulkopuolelta erillisenä entiteettinä arvioiva näkemys.

Enkelikierroksen käynyt startup saa usein hyvän markkinaehtoisen näkemyksen sijoittajiltaan. Tämä kuitenkin toteutuu vain jos perustaja(t) ovat aktiivisia. Harva sijoittaja (toivottavasti) soittelee proaktiivisesti perustajille ja kyselee mitä päätöksiä on seuraavaksi tulossa. Monet perustajat sen sijaan soittelevat aktiivisesti sijoittajilleen tai valitsevat/muoostavat heistä advisor-tiimin. Näin toimii varmasti Michael ja monet muut. Ainakin Iiro Kormi/Playmerce puheluihin olen saanut viime aikoina vastailla. Uskon että sijoittajiin aktiivisesti yhteydessä olevat startup-perustajat menestyvät paremmin.

Strategian feedback-loop

Jopa yksin aloittavalle yrittäjälle on hyödyllistä järjestää strategian “feedback-loop”. Toistuva prosessi, jossa strategiset päätökset altistetaan firman seinien ulkopuoliselle arvioinnille ja sparraukselle.

Monelle kasvuyritykselle yksittäinen advisor tai advisor board on alussa parempi ratkaisu kun aktiivinen hallitus. Tällöin, kun rahoittajat tai kasvuvaihe vaatii “oikean” hallituksen, on myös yksinkertaisempaa siirtää hallitukselle jo luotu ja harjoiteltu strategian ja kehityksen “feedback-loop”.

Mikä on hallitus ja mikä advisor?

Aloitetaan määritelmistä, koska näitä kahta sekoitetaan jatkuvasti keskenään.

Hallitus on virallinen, kaupparekisteriin merkitty elin, jolla on juridinen vastuu yhtiön päätöksistä. Hallitus vastaa strategian hyväksymisestä, suurista investoinneista ja toimitusjohtajan valvonnasta. Hallituksen jäsenet kantavat henkilökohtaista vastuuta – ja se on hyvä asia, koska se pakottaa ottamaan päätökset vakavasti.

Advisor tai advisor board puolestaan ei ole virallinen elin. Se on asiantuntija (tai -ryhmä), joka antaa neuvoja yrityksen johdolle tai hallitukselle – mutta ei kanna päätösvaltaa. Advisor boardilla ei ole juridista vastuuta, mikä tekee siitä joustavamman ja helpommin muokattavan. Kokoonpano voi vaihdella tarpeen mukaan.

Keskeinen ero: vastuu vs. nopeus

Tärkein erottava tekijä: hallitus kantaa vastuuta, advisor board ei.

Kun hallituksen jäsenellä on henkilökohtainen vastuu, hänen tulee nähdä kaikki paperit, ymmärtää riskit ja varmistaa compliance. Se on hyvä juttu – mutta se myös hidastaa ja vaativaa. Siksi hallitustyöskentely vaatii muodollisuutta, protokollaa ja enemmän aikaa.

Advisor board puolestaan voi sanoa rehellisesti: "Tuo idea on naurettavan huono" tai "Tämä pitäisi testata ensi viikolla, ei ensi vuonna." Kun vastuuta ei ole, kynnys antaa suoraa palautetta laskee. Ja joskus kasvuyritys tarvitsee juuri sitä – nopeaa, rohkeaa sparrausta ilman byrokratiaa.

Olen itse toiminut molemmissa rooleissa. Hallituksen työ on virallisempaa: pöytäkirjat, kokouskutsut, päätökset. Advisorin voi tavata vaikka lounaan tai kahvikupin ääressä. Itse olen sitä mieltä, että hallituksen toimintamallia kannattaa soveltaa advisorinkin kanssa: etukäteen lähetetty agenda (esityslista, päätösesitykset), esimateriaalit (raportit) ja jälki päätöksistä (pöytäkirja) voivat olla advisorin kanssa epämuodollisia, mutta ne parantavat merkittävästi sitä arvoa, jonka yrittäjä advisorilta saa.

Milloin hallitus on oikea valinta?

Jos yrityksesi täyttää yhden tai useamman seuraavista kriteereistä, tarvitset todennäköisesti ammattimaisen, toimivan hallituksen:

  • Yritys on saanut tai hakee merkittävää ulkopuolista rahoitusta. Sijoittajat ja pankki usein edellyttävät ja arvostavat hallitusta, koska se muodostaa virallisen valvontakanavan ja tyypillisesti lisää päätöksenteon senioriteettia.

  • Liiketoiminta on riskialtista. Esimerkiksi terveydenhuollossa, rahoitusalalla tai missä tahansa vahvasti säännellyssä toiminnassa hallituksen vastuu on osa riskienhallintaa.

  • Yritys on kasvuvaiheessa, jossa tarvitaan selkeää corporate governancea. Kun tiimi kasvaa kymmenistä satoihin, tarvitaan selkeät rakenteet päätöksentekoon.

  • Omistajia on useita. Hallitus toimii neutraalina foorumina, jossa eri omistajien näkemykset kohtaavat.

Tällöin hallitustyö on liiketoiminnan kehittämisen perustyökaluja. Kun se toimii hyvin, se on yritykselle valtava voimavara. Tosin liian usein kuulee hallituksista, jotka istuvat paikallaan, koska niiden mandaatti ei ole selkeä, kokoonpano on väärä tai johtaminen puuttellista.

Milloin advisor riittää – tai on jopa parempi?

Advisor on tyypillinen valinta pienen omistajaporukan perheyhtiöissä, voimakkaasti kasvavissa yrityksissä ja yrittäjävetoisissa pienissä yrityksissä (>15 henkeä), ja se on hyvä kehitysaskel kohti aktiivisen hallituksen muodostusta, ja sopii erinomaisesti tilanteisiin, joissa:

  • Yrittäjänä koet olevasi monen asian kanssa yksin, ja kaipaat palautetta ja sparrausta ilman byrokratiaa. Kenties johdat isompaa joukkoa ja liikevaihtoa, kuin mistä sinulla on työntekijänä kokemusta.

  • Tarvitset spesifiä osaamista tiettyyn haasteeseen. Esimerkiksi kansainvälistyminen, digitaalinen transformaatio tai uusi liiketoimintamalli.

  • Yrityksesi pitää kehittyä nopeasti, mutta et tarvitse vielä hallintoa. Monelle alkuvaiheen yritykselle advisor on parempi ratkaisu kuin hallitus, koska se tuo asiantuntemuksen ilman raskaita rakenteita.

  • Yritys tai markkina on murroskohdassa. Advisor on avuksi usein silloin, kun liiketoiminta on pysähtynyt, kasvu hiipunut tai strategiaa pitää uudistaa.

Itse uskon, että advisor boardin kultainen hetki on silloin, kun yrityksellä on tiimi ja suunta, mutta rakenne, vastuut ja toimintatavat eivät ole kirkkaat. Silloin tarvitaan ihmisiä, jotka kyseenalaistavat oletuksia, tuovat uusia näkökulmia ja pakottavat toimitusjohtajan ajattelemaan isommin ja markkinaehtoisesti.

Advisor tai advisor board ei korvaa hallitusta, mutta se voi olla paljon tehokkaampi työkalu yhtiön kehittämiseen ja kasvun vauhdittamiseen.

Ulkopuolinen sparraaja kehittää peiliä paremmin.

Advisor luo yirräjälle tilivelvollisuutta.

Toimin usein advisorina suoraan omistajayrittäjän kanssa: En välttämättä ole hallituksen jäsen enkä osa isompaa advisor boardia – olen henkilö, joka muodostaa yrittäjän kanssa yrityksen tavoitteet, tapaa yrittäjän säännöllisesti, haastaa strategisia valintoja ja pitää huolen siitä, että sovitut asiat todella tapahtuvat.

Kasvuyritysten ja yrittäjien suurin ongelma ei ole se, että niillä ei olisi hyviä ideoita. Ongelma on se, että hyvistä ideoista muodostetut strategiset tavoitteet hukkuvat arkeen. Toimitusjohtaja joutuu sammuttelemaan tulipaloja, ja kolmen kuukauden päästä huomataan, että “sekin jäi”. Asia ei ole edistynyt.

Ulkopuolinen sparraaja parantaa todennäköisyyttä sille, että yrittäjä ja yritys pitää kiinni fokuksesta. Hän kysyy epämukavia kysymyksiä, muistuttaa, että viime kuussa sovittiin tehtäväksi X, jotta pääsemme Y:hyn, ja auttaa näiden tekemisessä.

Tämä malli toimii myös tilanteessa jossa yrityksellä on passiivisempi/regulaation syövyttämä hallitus, tai hallitus jolla ei ole riittävästi osaamista tai aikaa strategian arjen tukemiseen. Toimitusjohtaja tarvitsee aina jonkun, joka pystyy sparraamaan strategista kehitystä myös kokousten välillä. Usein tällaista henkilöä ei löydy pienen yrityksen henkilöstöstä.

Kumman valitset – vai molemmat?

Totuus on, että ei ole oikeaa vastausta kaikille. Yrityksesi kehitysvaihe, omistusrakenne, siinä toimivat ihmiset, toimiala ja yrittäjän henkilökohtaiset tarpeet ratkaisevat, mikä sopiiko aktiivinen hallitustyö vai advisor parhaiten.

Suosittelen miettimään näitä kysymyksiä:

  • Haluatko virallisen rakenteen – vai joustavan, nopean sparrausryhmän?

  • Onko suurin ongelmasi päätöksenteko – vai toteutus?

  • Tarvitsetko enemmän vastuunkantoa ja valvontaa – vai enemmän ideoita ja näkemyksiä?

Jos päätöksenteko on haaste, hallitus on todennäköisesti parempi. Jos ongelma on siinä, että strategia ei etene, advisor tai ulkopuolinen sparraaja voi olla ratkaisu.

Yhä useammin malleja, joissa yrityksellä on sekä hallitus että toimitusjohtajalla advisor – ja ne täydentävät toisiaan. Hallitus vastaa virallisesta päätöksenteosta ja governancesta, ja advisor toimii strategisen kehityksen sparraajana. Advisorin tehtävä on tukee johtoa siinä, ettei hallituksen päättämä strategia jää pelkäksi PowerPoint-esitykseksi. Tämä malli vaatii toisaalta hallituksen ja advisorin tiivistä yhteyttä ja toimii usein parhaiten, jos nimetty advisorin valitaan myös hallitukseen.

Haluatko keskustella siitä, mikä malli sopii juuri sinun yrityksellesi? Ota yhteyttä, niin sparrataan asia yhdessä läpi.

Juho Jokinen

Tarjoan advisor-palveluja. Advisorina toimin johtoryhmän, yrittäjän, hallituksen tai toimitusjohtajan kumppanina. Tehtäväni on varmistaa, että yritys määrittää ja saavuttaa pitkän aikavälin tavoitteensa. Toiminta perustuu aina kasvuun tähtäävään strategiaan ja siitä johdettuun vuosisuunnitelmaan.

https://juhojokinen.com
Seuraava
Seuraava

4 virhettä, joita kasvuyrittäjät tekevät strategiatyössä (ja miten korjaat ne)